Minun lapsuuteni ja nuoruuteni aikaan savusilakka oli vakiotavaraa elintarvikeliikkeissä. Nykyään sitä saa etsiä kissojen ja koirienkin kanssa. Ainoa varma keino on kalastaa itse.
Olen rationalisoinut salaatin valmistuksen niin, että
salaattipohja ostetaan kaupasta. Taalintehtaan K-kaupassa myydään kohtalaisen herkullista tanskalaisperäistä perunasalaattia. Pikku-Tekirkin syö savusilakkaa, kun se on pyöräytetty perunasalaatin creme fraiche -pohjaisessa kastikkeessa, joten sen TÄYTYY olla hyvää. Kun ruvetaan oikein herkuttelemaan, pistetään kahden perunasalaattipurkillisen lisäksi yksi purkillinen suomalaisperäistä katkarapusalaattia, jota myös löytyy K-kaupasta. Koska pihalla kasvaa persiljaa, sitä pilkotaan salaattiin reilu nippu. Persiljan sijaan tai lisäksi voi käyttää vaikka ruoho- tai kevätsipulia. Tilliäkin voi sekoittaa salaattiin, jos sitä sattuu rusaammin olemaan. Tuorevihannekseksi olen siivunnut tuoretta kurkkua, jonka ripottelen seoksen pinnalle, ettei siitä siivuista irtoa mehut. Silloin salaatti vettyisi, eikä kurkkukaan mielestäni sellaisena lötkönä oikein maistu. Loppusilaus syntyy silputulla tillillä. Myöhään kylvetyn tillin varsia löytyy vielä kasvimaasta, vaikka osa alkaa olla hallasta kärsineitä.
Savusilakkaa voi laittaa maun mukaan tai sen verran, kuin sitä sattuu olemaan. Annokseen, joka näkyy videolla, perkasin noin kilon kaloja.
Ainekset kaadetaan kulhoon ja sekoitetaan kumilastalla. Jos kumilastaa ei löydy, voi sekoittaa minkä tahansa lusikan kuperalla puolella. Tarkoitushan oli saada aikaan salaatti eikä puuroa.
Afiyet olsun! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti