keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Keskiaikaa Taalintehtaalla

Taalintehdas siirtyi keskiaikaan 12.9.2015 keskiaikamarkkinoilla. Tapahtumaa helli hämmästyttävän lämmin ja aurinkoinen sää. Oli yksi parhaista kesäpäivistä, mitä kuluvana vuonna on nähty. Tapahtumaa oli pitkin päivää. Itse havahduin vasta iltapäivällä lähtemään paikalle. 
 


Jotkut olivat saapuneet markkinoille keskiaikaisilla autoilla. Tosin keskimmäisessä kuvassa olevan Peugeotin mallinen auto oli joskus meilläkin perheautona. Mutta taitaa nuoriso pitää meikäläistä jokseenkin reliikkikamana.
Kesäinen sää oli houkutellut tapahtumaa seuraamaan runsaasti väkeä. Paikalla oli monenlaista myynti- ja tapatumakojua. Keskiaikaisimman oloiset rakennelmat löytyivät hiilihyttien alueelta. Niissä oli kaupan pääasiassa käsityötavaraa. Itse kiinnostuin sepäntyönä tehdyistä takkavälineistä. Talossamme on uunilämmitys, joten hiilihankoa, tuhkalapiota ja arinakolaa tarvitaan aina. 

Keskiaikainen kiipeilyseinä Rosala Handelsbodenin vieressä


Vähemmän keskiaikaista vaatetavaraa.

Voisarviakaan ei tainnut olla keskiaikana.

Keskiaikainen kahvikärry.

Keskiakana myytiin varmaan samoja kaloja kuin nytkin. Ehkä puitteet olivat vaatimattomammat.

Ritarit sentään edustavat keskiaikaa. Haarniskat ovat komeat.

 
Vähemmän keskiaikaa edustivat pyörillä kulkeva kahvikoju ja muut tavanomaiset ruoka- ja juomakojut. En huomannut keskiaikaista ruokatarjontaa, mutta tapahtuma-alue oli niin laaja, että en mitenkään jaksanut kiertää sitä kokonaan. 

Yksi hiiliuuneista oli avoinna. Siellä sai halutessaan kuulla kohtalonsa keskiaikaiselta ennustajaeukolta.

Korutarjontaa keskiajan malliin.

 
Aseita taistelunhaluisille.

Rauhanomaisempaa sepäntyötä.
Onnekseni satuin paikalle juuri, kun yksi varmaan mielenkiintoisimmista tapahtumista oli aluillaan- turnajaiset. Paikalla oli neljä ritaria ratsuineen. Heillä oli kullakin komea haarniska. Hevoset oli koristeellisesti valjastettu. Ne olivat ilmeisen tottuneita markkinakävijöitä, koska mitään hermostumisen merkkejä ei näkynyt, vaikka yleisöä oli paljon ja turnajaistapahtuman vetäjä käski yleisöä huutamaan kaikin voimin. Lisäksi turnajaisten aluksi pamautettiin muutama tykin laukaus. Siinä olisi heikkopäisempi kauramoottori todennäköisesti kaasuttanut horisonttiin. 
 



Turnajaisia oli seuraamassa suuri joukko ihmisiä.


Nykyaikaa tapahtuman liepeillä edusti kiipeilyseinä. Se oli Rosala Handelsbodenin uuden toimitilan vieressä ja näytti sekin keräävän kokeilunhaluisia.

Koko tapahtuma vaikutti lähes kuin toiselta planeetalta pudonnelta, kun ottaa huomioon Taalintehtaan ja koko Kemiönsaaren väkimäärän ja resurssit. Sään haltijat olivat mielestäni vähintään oikeudenmukaisia suodessaan tilaisuudelle näin mainiot puitteet!

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Silversmide - lopultakin tulosta


Syksyllä aloittamani hopeakurssi päättyi eräänä huhtikuisena lauantaina. Kaikkiaan kuudesta kurssikerrasta minulta meni kaksi ohi, mutta sain sentään aikaan kissariipukseni. Toiset tekivät paljonkin erilaisia tuotteita. Joillain oli suuritöisiä projekteja. Kaikki saivat erinomaisia lopputuloksia.

Itse aloitin Tekiriä esittävän riipuksen sahaamisesta. Kuvio syntyi mielessäni siitä, kun Tekir on aina kerjäämässä ruokaa. Mirristä tuli uinuva kaunotar. Mirri nukkuu paljon.

Sahaaminen tuntui alkuun yllättävän vaikealta. Ketjukurssillahan sahattiin vain jousimaisesta hopeapötköstä irti lenkkejä. Niillekin toki on eduksi, jos saha ei raavi sahattavaa kappaletta eikä sauma mene kovin vinoon. Mutta pelkästään hopealevyn suoraan sahaaminen osoittautui vaikeammaksi, kuin voisi kuvitella. Saha tahtoo lähteä omille teilleen aivan yllättävissä paikoissa. Viilalla voi paikata sellaisia kohtia, joissa sahattavaan kohtaan tulee kupru kuviosta ulospäin, mutta jos tulee paha kolo, niin sitten alkaa muotoilu kärsiä. 


Suorakaiteen muotoinen kuvio on melko fiksu design.


Aukon sahaaminen lusikan pesään vaatii vakaata kättä.
Viilaamisessakin on omat niksinsä.
Monenlaista työkalua on tarjolla. Tässä jyrsitään vanhasta sormuksesta pois kuviota.


Kuprut oikaistaan sormusraudan päällä.


Lopuksi taiteilija on kiinnittänyt sormukseen vihreän aventuriinin.





































Juotoshopean lisääminen juotettavaan kappaleeseen on lähes nanometrin tarkkaa työtä.


Juoksetetta lisätään, että juotoshopea tarttuu.
Sitten kuumennetaan. Tätä saa tehdä vain opettaja, koska puhalluslampun käyttö luokkahuoneessa vaatii tulityöluvan.
Ketju ja lukko ja siinä on rannekoru!
Tästä 3,5 mm langasta lähti myös tulemaan rannekoruja.


Opettaja mittaa korun pituuden.
Taiteilija takoo korun pään litteäksi.

Ja rakennetta korun pintaan.
 
Nopealta tekijältä näitä syntyi hetkessä kaksikin!
Kissoista otettiin ensin työn alle Tekir. Olin naarmuttanut pintaa ja hionut pahimpia naarmuja pois silikonilaikalla. Tällä merkillisellä laitteella pinnasta tulee sileä mattapinta.
Opettaja hioo vielä reunat kiiltäviksi.
 
Tekirille tulee selkään reikä.
Reikään laitetaan lenkki, ja Tekir-riipus on valmis.
Mirrin työstö aloitettiin samalla pinnan mattatasoituksella kuin Tekirinkin.

Mirrille tehtiin kahva.
Juoksetetta ja juotoshopeaa kahvan kiinnityskohtiin ja sitten kuumennetaan.
  
 
Kahvan juottaminen riipukseen on jokseenkin raakaa puuhaa.

Happokylvyn jälkeen Mirrin selkä harjataan messinkiharjalla.

Julkisivu mattahiotaan.

Opettaja kiillottaa reunat huolella.
Mirri on valmis kaikkine virheineen, jotka osoittavat, etten tainnut syntyä hopealusikka suussa.



Monogrammi ja pöllö, upeita töitä molemmat.

Korvakorut lusikan varresta.

Lisää korvakoruja.

Tekir ja Mirri.

Olen aiemmin käynyt hopeaketjukurssin Työväenopistolla. Lisäksi olen tehnyt koruja pujottelemalla korukiviä ja helmiä lankaan ja vaijeriin. Hopealankaa ja muita metallilankoja olen vääntänyt kivien kanssa erilaisiksi korutuotoksiksi, mutta hopealevyn käsittely oli aivan oma juttunsa.
 
Kurssi oli kaiken kaikkiaan antoisa kokemus. Samaa mieltä olivat muutkin kurssilaiset. Opettajamme Nora Seeck oli tiukka silloin, kun vaikutti siltä, että kurssilaisen taito riittää jonkin asian tekemiseen. Sitten, kun tarvittiin jotain erityistyökaluja tai erityistaitoa, Nora oli aina valmis auttamaan. Toivoimme jatkoa hopean työstön opettelulle. Siihen tuo pikku hankaluuden sellainen seikka, että opettaja aikoo muuttaa ulkomaille. Hän kuitenkin lupasi yrittää lyhyehköä jatkokurssia mahdollisesti ensi keväänä. Toivottavasti se onnistuu!
 
PS. Se ensimmäisellä kerralla pihistämäni sahanterä ei ole vieläkään poikki!

Tältä riipukset näyttävät ketjussa. Tekirille pitää löytää taipuisampi ketju.

 
 

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Taalintehtaan joulumarkkinat

 
Taalintehtaalla järjestettiin 14.12.2014 joulumarkkinat. Markkinat olivat toiset historiassaan, joten voidaan puhua jo perinteestä. Kuulemma joskus on yritetty markkinoita pääsiäisen aikoihin, mutta silloin ei väki ole samaan tapaan liikkeellä kuin jouluna. Pääsiäiseen kuuluu paikkakuntalaisten mielestä kukkia ja suklaamunia eikä sitten muuta. Pääsiäisen ajankohtana kesäasukkaatkaan eivät vielä ole hakeutuneet seudulle, joten pääsiäismarkkinoita ei taideta nähdä ensi keväänä.

Taalintehtaan torin joulukuusi, taustalla Rosala handelsbod.
 Markkinapäiväksi osui upea sää. Sitä ennen oli myrskynnyt ja satanut kaatamalla kolme päivää, mutta sunnuntai oli kaunis, aurinkoinen ja lämmin päivä. Lämpöä oli enimmillään nelisen astetta.

Vanha verstas tiilirakennuksen takana. Oikealla Pesula-Posti-Matkahuolto.

Jouluista ohjelmaa.

 Markkinat järjestettiin vanhassa verstaassa. Pitopaikka oli vallan mainio. Se on juuri sopivan kokoinen paikkakunnan tarpeisiin. Vanha verstas on maalattiainen kuonatiilestä rakennettu talo. Yhteen nurkkaan oli tehty vesivanerista tasanne kahvilaa varten. Kesäisin paikka palvelee jazzjuhlia sateen sattuessa. Sade ei sattunut markkinapäivänä.










Julias Fisk on esiintynyt myös Helsingin silakkamarkkinoilla.
Myyjiä varmasti oli muualtakin kuin Kemiönsaarelta. Kojuja oli vieri vieressä, ja ostajiakin näkyi liikkeellä runsaasti. Vaikutti siltä, että tavarat vaihtoivat omistajaa. Paikalla oli myös ohjelmaa, jota tosin en jäänyt seuraamaan. Sain hankituksi itselleni paketin riisipuuroa hintaan 3€ ja postikortteja, jotka esittävät paikkakunnan rakennuksia.

Kolmen euron riisipuuro saalistettuna kotiin.
Markkinapäivän sää oli kerrassaan keväinen.