Ruissalon alue on käsittääkseni huomattavasti
laajempi kuin Helsingin kasvitieteen puutarhat. Vanhoissa Kaisaniemen
kasvihuoneissa on tietenkin historiaa, mutta Helsinkiin ei tahdo
mahtua niin paljon esim. puulajeja esittelevää aluetta kuin
Ruissalossa. Helsingin uutta Kumpulan aluetta olen ihaillut vain sen
rakennusvaiheessa, kun ajelin polkupyörällä sen ohi omalle kasvipalstalleni.
Palstan olen luovuttanut kauan sitten, joten pitäisi tehdä eri
retki tutustuakseen Helsingin uudempaan kasvitieteeseen.
Ruissalon puutarhalle mennessä polun
varressa oli merkki, jonka mahdollinen sanoma valkeni, kun oltiin
pionimäen lähettyvillä. Merkki oli vanerinpalalle maalattu
tammenterho. Sen olisi voinut laittaa liikennemerkkien varoituskilven
tapaiseksi. Pionimäellä nimittäin yksi tammi varisti terhojaan
niin terhakkaasti, että sai varoa päätään.
Puutarhan kasvihuone ei ollut auki, mikä oli pikku pettymys. Viimeksi käydessäni kasvihuone oli rakenteilla. En ole koskaan onnistunut pääsemään sinne sisälle.
Syksyn läheisyys näkyi puutarhan kasvistossa, vaikka paljon kasveja oli vielä kukassa. Kuivuus näytti myös tehneen tehtävänsä. Pitkä kesä on myös tehnyt omat temppunsa kasveille. Ruissalossa pensasmanoliassa oli runsaasti hedelmiä, mutta yksi yksilö oli päättänyt ruveta myös kukkimaan. Normaalistihan kukinta on keväällä. Meidän pihalla taas juhannusruusut kuvittelevat, että on keskikesä!
Syksyn läheisyys näkyi puutarhan kasvistossa, vaikka paljon kasveja oli vielä kukassa. Kuivuus näytti myös tehneen tehtävänsä. Pitkä kesä on myös tehnyt omat temppunsa kasveille. Ruissalossa pensasmanoliassa oli runsaasti hedelmiä, mutta yksi yksilö oli päättänyt ruveta myös kukkimaan. Normaalistihan kukinta on keväällä. Meidän pihalla taas juhannusruusut kuvittelevat, että on keskikesä!
Sisareni tiesi kertoa, että
puutarhassa oli lummelampien välissä kesällä aloitettu
kalkkiniittykokeilu. Niitty oli kyllä paikallaan, mutta
niittykasveista ei yksikään ollut enää kukassa. Lumpeet voivat hyvin ja eri sävyisiä lumpeenkukkia oli paljon. Västäräkillä näytti olevan hyönteisapajat lumpeenlehtien päällä.
Niittyalueella oli esillä myös veistoksia. Muutamat olivat melko veikeitä.
Kaiken kaikkiaan Runsalan-reissua voi suositella kenelle tahansa, joka pystyy liikkumaan vaikka vähän vaivaisestikin. Kesemmällä olisi varmaan enemmän nähtävää. Ruusut ja pionit ovat parhaimmillaan alku- ja keskikesällä. Aivan keväällä voi nähdä melko eksoottisia kasveja, jotka viihtyvät vain Ruissalon erittäin suotuisissa oloissa. Myöhempään syksyllä taas pääsisi näkemään eksoottista ruskaa.
Niittyalueella oli esillä myös veistoksia. Muutamat olivat melko veikeitä.
Kaiken kaikkiaan Runsalan-reissua voi suositella kenelle tahansa, joka pystyy liikkumaan vaikka vähän vaivaisestikin. Kesemmällä olisi varmaan enemmän nähtävää. Ruusut ja pionit ovat parhaimmillaan alku- ja keskikesällä. Aivan keväällä voi nähdä melko eksoottisia kasveja, jotka viihtyvät vain Ruissalon erittäin suotuisissa oloissa. Myöhempään syksyllä taas pääsisi näkemään eksoottista ruskaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti