Melko korkeajännitteinen sähkölaite
antaa varpuselle oivan suojan petoja vastaan. Mutta miksi varpunen ei
saa sähköiskua vaikka johtimissa kulkee sähköä 20 kV
jännitteellä? Sen jalat ovat niin lähekkäin, että jalkojen
väliin jäävä ns. askeljännite jää mitättömäksi. Isompi
eläin, vaikkapa kissa, saattaa saada sähköiskun pelkästään
kiivetessään muuntimen puupylvästä pitkin. Ihmisen ei myöskään
kannata mennä nojailemaan pylväisiin, koska potentiaaliero ylemmän ja alemman kosketuspisteen välillä eli
mainittu askeljännite ihmisen koskiessa pylvääseen, on jo melkoinen.
Tänä kesänä pesässä näytti
olleen kolme poikasta. Kuvasin niitä heinäkuun kuudentena ja
seitsemäntenä päivänä. Kahdeksantena piti lähteä Helsinkiin.
Kun tultiin illalla takaisin, pesä oli tyhjä. Poikasten kerjuuääniä
kuului vähän aikaa jostain lähettyviltä, mutta nyt ei varpusista
näy vilaustakaan. En usko että meidän kissatkaan on olleet
asialla. Yleensä ne tuovat saaliinsa näytille. Linnunpoikasia on toki joutunut kissojen ruokalistalle. Tekir on kovakin
linnustamaan. Mirri on enemmän keskittynyt maanläheisiin eläimiin,
hiiriin ja myyriin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti