Lähiruokaa

Syyskuun viimeiseksi päiväksi oli luvattu sateita, ja päätettiin, että yhtä hyvin voi lähteä hakemaan lohikalaa ammattikalastajalta. Ajettiin Västanfjärdin kalasatamaan. Matkalla tie oli märkä äskettäisestä sateesta, mutta vastoin ennusteita sadetta ei osunut kohdalle koko päivänä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koska Taalintehtaan pankkiautomaatti oli suljettu, päätettiin ajaa Kemiöön hakemaan käteisvaluuttaa. Tulomatkalla poikettiin Kemiön myllylle. Periaatteessa myllyn myymälä on auki arkipäivisin kahdeksan ja kuudentoista välillä. Mutta jos tekninen johtaja osuu olemaan paikalla, myymälä aukeaa saman tien. Ostettiin ruisjauhoa puolukkapuuroa varten ja ohraryynejä vastaavasti ohrapuuron tekoon. Pienen mainospuheen jälkeen päätin ostaa myös sämpyläjauhoja, vaikka leipominen taitaa jäädä talvikaudelle.

 

Saimme myös pienen myllyesittelyn. Kemiön mylly toimittaa ruisjauhot Salosen leipomolle, joka tekee täysrukiista leipää. Ilmankos se on niin hyvää. Mylly pakkaa jauhoja vähittäismyyntipusseihin sekä säkkeihin ja jättisäkkeihin teollisuutta varten. Lisäksi mylly pystyy toimittamaan jauhoa säiliöautoihin – myös sateella, koska säiliötuutti on sisätiloissa.

Samaan hintaan saatiin historiakatsaus. Mylly on aikanaan toiminut tuulivoimalla. Nykyään käyttövoimana on sähkö. Vesivoimaa ei tällä paikalla ole. Sitä on tarvittu raudan taontaan.

 

 

 

 

 

Olin edellispäivänä ollut pari tuntia vanhoilla puolukkamailla ja sain vajaan ämpärillisen puolukoita talteen. Kotiseutumatkailun ja paikallisten tuotteiden hankkimisen jälkeen oli vielä tehtävänä puolukkasaaliin puhdistus.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tekir oli tullessa meitä vastassa, mutta Mirriä ei näkynyt. Sen ääni kuului, ja paikansimme sen pihamäntyyn, mistä se lopulta uskaltautui alas. Ilmeisesti joku lähiseudun kovemmista kolleista oli ollut puolustamassa vanhoja reviirejään. Onneksi puukiipijä ei ollut Tekir. Sitä olisi ehkä taas pitänyt hakea alas. Tai sitten se ei yksinkertaisesti enää pääse puuhun. Sen verran sille on ruoka maittanut viime aikoina.

 

 

'