Kantarellien puhdistus

Kantarelleja on ollut Lounais-Suomessa heinäkuun alkupuolelta lähtien. Joskus ollaan poimittu niitä jo juhannuksena, mutta sienet ovat kovin arvaamattomia. Joskus niitä nousee, joskus ei. Toissa vuonna oli suuri tatti-invaasio, joka kesti noin viikon. Tatit nousivat elo-syyskuun vaihteessa. Mutta nyt on kantarelleja noussut kohtuullisesti, ja satokausi voi kestää vielä aika pitkään. Kantarellit säilyvät metsän uumenissa, koska niihin eivät iske sienisääsken toukat, jotka ovat kovin persoja tateille.

Olen käynyt tänä vuonna pari kertaa varta vasten sienessä. Mustikkareissuilla sieniä löytyy väistämättä, ja otan ne talteen muovipussiin, jota pidän yleensä mukana marjareissuilla. Pienet kantarellimäärät eivät pahasi ruttaannu muovipussissakaan, mutta isommat määrät kyllä kannattaa poimia kunnon pärekoriin.

Kotona kaadan saaliin sanomalehden päälle. Helsingin Sanomien nykyinen koko on tähän sopiva. Vahinko, että ensi vuonna lehti pienenee. Pitänee poimia pienempiä määriä sieniä kerrallaan. : ) Lehdessä on tietenkin painomustetta, mutta se ei ole myrkyllistä eikä sieniin tule lehdestä ainakaan meidän perheen makuaistia häiritsevää sivumakua.

Kantarellit säilyvät jääkaapissa helposti muutaman päivän, jopa pari viikkoa. Mutta ei niitä kannata säilytellä, vaan laittaa ruuaksi mahdollisimman tuoreena. Oma suosikkini on soosi, jossa sienet ovat tunnistettavassa muodossa. Ainakin pienehköt kantarellit kannattaa mielestäni jättää kokonaisiksi. Isompia voi vähän musertaa, että ainekset kypsyvät tasaisesti. Soosia voi tarjoilla sellaisenaan perunan tai pastan kaverina. Se sopii myös kalan tai lihan lisukkeeksi. Kantarellimunakas on myös herkullinen ruoka, jonka saa nopeasti kasaan vaikkapa tähteeksi jääneestä soosista.