Kuhaa ja herkkutattikastiketta

Kuhantuloa ei ole voinut estää. Kalamies on ollut ahkerana ja niinpä on saatu kokeilla muutamakin kuharesepti. Viimeksi mainitsin ruokalajin, jonka luulin sisältävän sieniä: Kuhaa Walewska. Mutta kun googlasin sen, kävi ilmi, ettei missään reseptissä puhuttu sienistä sanaakaan. Ruokalajin idea on hauduttaa kuha valkoviinissä ja ripeltää se vadille perunmuusireunuksen sisään. Muistin ravintola-annoksen, josta ainoa mieleen jäänyt asia oli herkkusieni. Ilmeisesti kokki oli heitellyt sienet koristeeksi. Sivistystasoni ei riittänyt analysoimaan ruuasta sen enempää.

Mutta jos valkoviini ja sienet ainakin tuon yhden kokin mielestä sopivat kuhaan, niin päätin kokeilla moista yhdistelmää. Tämän vuoden sienisadosta tuli jo kerran kokeilluksi mustatorvisieni, mutta sen mausta en oikein saanut selvää. Niinpä otettiin avuksi viimevuotiset herkkutatit. Tattejahan oli uskomattomat määrät, ja niitä on talousyksikössämme kuivattuna viipaleena vielä toiseenkin kuharuokaan.

Kemiönsaarella ei talvi ole oikein saanut jalansijaa, mikä on sinänsä miellyttävää. Persilja jaksaa tuottaa vielä jonkin verran lehtiä. Se sopii sieniin ja kalaan mielestäni erinomaisesti.

Valmistin aika tuhdin tattisoosin. En yleensä liota kuivattuja sieniä sen kummemmin. Valmistusprosessin aikana sienet imevät itseensä riittävästi nestettä. Ja kun kastike keittämisen jälkeen paistetaan kalojen kanssa uunissa, sitkeämpikin sieni imaisee nesteet itseensä. Näin kävi nytkin ja tämä kuhaversio oli kyllä todella herkullista.

Tämä kalaruoka sopisi varmaan karppaajallekin. Jos puoli desilitraa vehnäjauhoja on liikaa hiilihydraattia, niin jauhot voi jättää pois ja tehdä kunnon kermapläjäyksen. Pari desilitraa kuohukermaa saostaa kastikkeen kuin kastikkeen aika mukavasti. 
 
 
 




 

Afiyet olsun! Hyvää ruokahalua!